Huonoa omaatuntoa

Poden tällä hetkellä huonoa omaatuntoa tästä blogiparasta, joka on jäänyt ihan oman onnensa nojaan. Olin totaalisesti unohtanut, että tämä on olemassa... Esimieheni kanssa käydyn kehityskeskustelun(?) aikana alitajuntani muistutti, että tämähän oli minun yksi lyhyen aikavälin tavoitteistani -perustaa blogi (en kylläkään luvannut ylläpitää tätä -hahhaa!).

Noh, asiaan. Olen mukana toukokuussa pidettävän blogipajan järjestelytoimikunnassa. Pajassa on tarkoitus vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia blogista työ- ja opetusvälineenä. Pajaan osallistuu äidinkielen opettajia sekä Salpauksesta että peruskouluista. On siis pakko virkistää taitoja tämän suhteen.

Opetuskäyttöön en ole blogia ottanut. Miksi? Tiedän, että uusien asioiden kokeilu opiskelijoiden kanssa on tarpeen. En halua olla opettaja (kukapa haluaisi?), joka vetää samalla kaavalla ja samoilla tehtävillä lukuvuodesta toiseen. Kynnys on kuitenkin korkea, mutta se on ehkä vain omassa päässäni. Koen, että en ole tässä asiassa vielä tarpeeksi hyvä teknisesti. Blogin perustaminen ja sen pitäminen (päivittäminen edes kerran puolessa vuodessa -hahhaa) ei kyllä ole vaikeaa. Ehkä ajatus tarkoituksenmukaisuudesta estää bloggausta. Eli MIKSI bloggaan? Tai miksi opiskelijan pitäisi pitää blogia? Koska se on nyt "in"? Koska  somea pitää opetuskäytössä lisätä? Koska minä opettajana käsken?

Vastauksia ja rohkeutta etsien -taas tänään.