Pe-pe-pe-perjantai

Viikon paras päivä! Työviikko takana, voi ajatella välillä muita asioita (kuten pyykinpesua). Tänään on myös saunavuoro, joka on tullut tosi tärkeäksi.

Ainut asia, joka viikonlopun tulossa ahdistaa on ruokapolitiikka. Mitä ruoaksi? Perjantaina sen pitää olla helposti ja mielellään saunavuoron aikana valmistuvaa. Lauantaina voikin sitten käyttää enemmän aikaa ruoanlaittoon ja sunnuntaina syödään yleensä lihaa. Ruoan pitää maistua myös lapselle, olla suhteellisen edullista ja terveellistäkin sekä olla tosi, tosi hyvää. Ja sellaista, jota ei olla syöty ihan eilen. Paineita paineita...

Nuhaa pukkaa vähän edelleen, mutta eilinen Zumba-kokeiluni taisi säikäyttää siitä suurimman osan. Tuli hiki ja kunto riitti LÄHES koko ajan. Vauhtia ja askeleita oli kuitenkin liikaa eli ei ole mun juttu. Tai sitten täytyy antaa tälle toinen mahdollisuus.

Putkiremontin aloitus lähestyy. Ensi viikolla on info ja 1.2 pärähtää pora käyntiin... :(

Auringonpaistetta ja nuhanpoikanen

Olen kyllästynyt tammikuuhun ja vähän myös jo talveen. Arkikin tuntuu -no, arjelta. Mikään ei ole huonosti, mutta jotenkin kaipaisi jotakin. Painonhallintaviikot jatkuvat edelleen ja ehkä sekin vähän tympii. Tosin tänään olen menossa elämäni ekalle Zumba- tunnille. Näenpä nyt itse sen "ihmeen", jota kaikki hehkuttavat ja josta kaikki puhuvat.

Kävin fiilistelemässä Mukkulan rannassa ja tarkistamassa pulkkamäkitilanteen (tarkoitus olisi lauantaina tehdä perheretki sinne mäenlaskun merkeissä ja tietysti kaakaota termariin). Hyvältä näytti.

Olo on ollut tänään flunssainen. Työhuoneessa vetää niin, että jalkoja palelee koko ajan. Olen joka päivä istunut koneella tekemässä toimistohommia ja ehkä olen siinä saanut kylmää. SAKUstars- kisat lähestyvät ja kirjoituskilpailun tehtävien lähettäminen on alkanut. Vielä ei ole tullut yhtään työtä, mutta ainahan tämän tyyppisissä tapahtumissa vauhti kiihtyy loppua kohden. Olen saanut lyötyä lukkoon tapaamiset tuomariston kanssa. Tänään pähkäilin arviointikriteerejä ja yritin avata niitä itselleni. Myös simppelin arviointilomakkeen tekeminen on yllättävän haastavaa. Yritän jaksaa viikolle 10. Silloin on oltava kirjoitelmien ja runojen tulokset selvillä. Onneksi opetustunteja ei ole paljon, joten aikaa jää myös toimistohommiin.

Opiskelijat katsovat hääpukusivustoja, haluavat kuulemma pukeutua prinsessoiksi, mutta eivät mennä naimisiin...

Alkuräjähdys

...tai edes alkupöllähdys...

Päätin aloittaa blogin pitämisen jo puolisen vuotta sitten. Miksi sitten pääsen itse asiaan vasta nyt? Olen miettinyt blogilleni aihepiiriä ja nimeä. Vieläkään en ole nimeen tyytyväinen, mutta kaipa sitä voi muuttaa myöhemmin jos siltä tuntuu. Aihepiirikin on vielä mysteeri...

Olen siis blogimaailmassa aivan aloittelija. En ole edes seurannut kovin montaa blogia tai ollut hirveän kiinnostunut tällaisen pitämisestä. Nyt ajattelin kuitenkin siirtyä nykyaikaan. Yksi syy on myös se, että työssäni ohjaan blogien tekoa. Onhan se pirun noloa, jos ohjaajalla ei ole yhtään käytännön kokemusta. Toisaalta bloggarit ovat itse niin taitavia, että oppiminen tapahtuu useasti toisin päin kuin on tarkoitettu...

Lähden matkaan avoimin mielin ja katson mitä matkan varrella tapahtuu.

Kovin täyspäistä blogia en tästä ajatellut eli blogi olkoon emäntänsä näköinen.

Zee You!