Auringonpaistetta ja nuhanpoikanen

Olen kyllästynyt tammikuuhun ja vähän myös jo talveen. Arkikin tuntuu -no, arjelta. Mikään ei ole huonosti, mutta jotenkin kaipaisi jotakin. Painonhallintaviikot jatkuvat edelleen ja ehkä sekin vähän tympii. Tosin tänään olen menossa elämäni ekalle Zumba- tunnille. Näenpä nyt itse sen "ihmeen", jota kaikki hehkuttavat ja josta kaikki puhuvat.

Kävin fiilistelemässä Mukkulan rannassa ja tarkistamassa pulkkamäkitilanteen (tarkoitus olisi lauantaina tehdä perheretki sinne mäenlaskun merkeissä ja tietysti kaakaota termariin). Hyvältä näytti.

Olo on ollut tänään flunssainen. Työhuoneessa vetää niin, että jalkoja palelee koko ajan. Olen joka päivä istunut koneella tekemässä toimistohommia ja ehkä olen siinä saanut kylmää. SAKUstars- kisat lähestyvät ja kirjoituskilpailun tehtävien lähettäminen on alkanut. Vielä ei ole tullut yhtään työtä, mutta ainahan tämän tyyppisissä tapahtumissa vauhti kiihtyy loppua kohden. Olen saanut lyötyä lukkoon tapaamiset tuomariston kanssa. Tänään pähkäilin arviointikriteerejä ja yritin avata niitä itselleni. Myös simppelin arviointilomakkeen tekeminen on yllättävän haastavaa. Yritän jaksaa viikolle 10. Silloin on oltava kirjoitelmien ja runojen tulokset selvillä. Onneksi opetustunteja ei ole paljon, joten aikaa jää myös toimistohommiin.

Opiskelijat katsovat hääpukusivustoja, haluavat kuulemma pukeutua prinsessoiksi, mutta eivät mennä naimisiin...